torstai 6. tammikuuta 2011

Genre: parhaat romanttiset draamat

Tähän genreen ei ollut hankalaa keksiä hyviä ehdokkaita Top4-listalle. Hankalampaa oli karsia joukosta parhaat ja luopua ajatuksesta tehdä Top20-lista. Jostain syystä kaikki listalle päätyneet leffat ovat suhteellisen uusia tuttavuuksia. Luulen, että jos katsoisin joitakin vanhempia romanttisia draamoja uudestaan, saattaisin ihastua niihin aivan eri tavalla kuin nuorempana. Ehkä sitä vanhemmiten vähän pehmenee ja alkaa enemmän nauttia kaikenlaisesta söpöilystä.

1. The Painted Veil. Ihmeellistä miten elokuva voi samaan aikaan olla niin karu, raastava ja julma sekä kaunis, romanttinen ja jopa hempeä. Edward Norton on takuu hyvälle elokuvalle ja The Painted Veilin jäyhä tohtori kuuluu ehdottomasti miehen parhaimpiin roolisuorituksiin. Katsoja alkaa ymmärtämään kylmäkiskoista brittilääkäriä, mutta samalla kokee myötätuntoa pettävää vaimoa (Naomi Watts) kohtaan, jonka tohtori vie mukanaan syvälle koleran riivaamalle Kiinan maaseudulle. Hauska tieto lienee, että leffassa Wattsin esittämä vaimo pettää miestään Liev Schreiberin esittämän diplomaatin kanssa. Tosielämässä Watts ja Schreiber ovat pariskunta.

2. Remember Me vaikuttaa aluksi perinteiseltä rakkaustarinalta, jossa nuori pari rakastuu ja yrittää pysyä yhdessä tiellä olevista esteistä huolimatta. Lisäksi taustalla on sata kertaa pyöritelty juonikuvio poikien välisestä vedosta, jossa tarkoituksena on iskeä tyttö. Tytön isä taas on paha poliisi, jolle pojat mielellään kostaisivat viemällä rakkaan pikkutyttären pois isän huomasta. Sitten poika kuitenkin rakastuu. Tyttökin rakastuu. Tässä elokuvassa tuo juonikuvio on kuitenkin sivuroolissa. Pääroolissa ovat vaikeat perhesuhteet ja opetuksena hetkeen tarttumisen tärkeys. Rakkaus ei kuole koskaan. Ah, ihanaa. Ai niin, pääosissa Robert Pattinson (joka on mainio, toisin kuin Twilight-leffoissa), ihana ihana ja vielä kerran ihana Emilie de Ravin ja todella vakuuttava Pierce Brosnan.

3. Dear John on siirappinen valinta. Siirappisuudenkin voi tehdä hyvin ja huonosti. Tässä elokuvassa se on tehty oikein hyvin. Pääosapari on kuin suoraan Disney-sadusta, mutta sellaisen ei saa antaa häiritä. Joskus sitä haluaa aimo annoksen machoiluräiskintää, joskus vajaata teinihuumoria ja joskus yltiöromanttista satua. Kaikesta söpöilystä huolimatta tarina on sydäntä raastava. Sota vie pojan (Channing Tatum) tytön (Amanda Seyfried) luota pitkäksi aikaa ja vaikka rintamalla päivät seuraavat toisiaan puuduttavan samanlaisina ja ainut ilo on silloin tällöin postin mukana saapuva rakkauskirje, ei elämä kotona pysähdy. Dear John ei tyydy olemaan vain nuoren parin rakkaustarina vaan vaikeita asioita, kuten autismia ja velvollisuuksia, käsitellään aidontuntuisesti.

4. The Young Victoria. Listan viimeiseksi valikoitui historiallinen dramatisointi tosielämän tapahtumista. Joskus ennaltasuunniteltu liitto voi onnistua. Kuningatar Victorian ensimmäisistä hallinnointivuosista  kertova Young Victoria on itseasiassa Victorian ja prinssi Albertin rakkaustarina, joka eroaa monista muista samantyyppisitä elokuvista raikkaudellaan. Emily Blunt on sopivan arkinen nuoren kuningattaren roolissa, Rupert Friend on oikea valinta herkäksi Albertiksi ja Paul Bettany voisi varmaan näytellä Lordi Melbournen roolin pelkästään pistävän katseensa avulla. Vaikka et muuten juuri pitäisi historiallisista draamoista, kannattaa tämä silti katsoa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hello everybody! En tiedä mistä aloittaa, mutta toivottavasti tämä sivusto on hyötyä minulle.