Leap Year

Amy Adams ja Matthew Gooden tähdittämä Leap Year oli katsottavien listalla rikollisen pitkään. Liekö syynä ollut leffan saama kritiikki vai yliannostus romanttisista komedioista, mutta jostain syystä Leap Year ei päätynyt dvd-soittimeen ennen eilisiltaa. Onneksi leffa tuli kuitenkin katsottua. Nyt seuraa juonipaljastuksia, jotka eivät kuitenkaan pilaa katsomiskokemustasi, sillä tiesit nämä etukäteen jo muutenkin. En kiistä kritiikkiä sata kertaa aiemmin nähdystä juonikuviosta: nainen haluaisi naimisiin miesystävänsä kanssa, mies ei saa kosittua, nainen löytää toisen (tietysti Irlannista, romanttisten komedioiden tyyssijasta) ja toteaa, että entinen elämä ei ole häntä varten... Oli jopa aika hauskaa arvailla etukäteen juonikuvioita ja repliikkejä. Olen kuitenkin valmis unohtamaan kaikki heikkoudet, sillä leffa oli ihana. Sehän lienee romanttisen komedian päämäärä: olla ihana. Kyllä, tiesin miten lopussa käy, mutta tirautin silti muutaman kyyneleen. Kyllä, tiesin, että nainen ensin inhoaa tapaamaansa uutta miestä, mutta rakastuu tähän lopulta. Kyllä, tiesin, että urbaaniprinsessa ei aluksi voi elää ilman Blackberryään, mutta lopulta on valmis elämään vuohien keskellä. Ennalta arvattava juoni ei haittaa, koska pääosassa on ihana Amy Adams, joka oli mahtava jo Julie & Juliassa. Myös Matthew Good on veikeä, eikä yhtään liian kiiltokuvamainen irlantilaisena motellin/baarin/ravintolan/taksifirman pyörittäjänä. Plussaa hauskoista (irlantilaisista) sivuhahmoista.