Sunnuntaitoimintaa

Tuntuu, että koko alkusyksy on mennyt ihmeellisessä tukkoisessa olossa ja joka toinen viikko on ihan varma, että nyt se flunssa iskee. Ei kuitenkaan ole iskenyt. Nyt on taas tällainen voisin vain nukkua koko päivän -olo. Ehkä raahaudun kuitenkin Makuuniin ja vuokraan jonkun näistä:


X-Men: First Class
Tämäkin elokuva piti käydä katsomassa jo teatterissa, mutta en sitten ehtinyt. Luulen, että Professori X:n ja Magneton varhaisvuosista kertova leffa sopii myös kotisohvalta katsottavaksi.

Source Code
Source Coden traileri viehätti minua jo leffan tullessa teattereihin. Koska näitä katsomattomia elokuvia on nyt päässyt kertymään, niin tämäkin on jäänyt odottelemaan dvd-julkaisua. Tarina vaikuttaa kekseliäältä ja Jake Gyllenhaal pääosassa lupaa hyvää.

Priest
Paul Bettanyn tähdittämä Priest voi olla sen verran rankka, että sen voisi jättää vaikka Halloweeniksi. Minulla on omat epäilykseni tämän suhteen, mutta silti elokuva kiehtoo jollain tavalla. Pakkohan se on tsekata.

trailerit: YouTube

I'M BACK

Lähes puoli vuotta hurahti. Siirtymä opiskelija/osa-aikatyöläisestä, aikuisten maailmaan vei aikansa. Kun eilen illalla käytin hämmentävän kunnioitettavan paljon aikaa IMDb:n sivuilla tulevien leffojen trailereita tuijotellen, muistui mieleeni, että minullahan on jo paikka jonne purkaa tuntojani tästä syvällisestä aiheesta. Tämän tauon aikana olen kyllä katsonut lukuisia hyviä ja vähän vähemmän hyviä elokuvia. Olen myös yllätyksekseni lukenut huomattavan määrän kirjoja ja ilokseni voin todeta, että yksikään niistä ei ole tenttikirja.

Mitä sitten olen katsonut kesän ja alkusyksyn 2011 aikana?

- Frendit (Olen todella "löytänyt" sarjan vasta nyt. Vaikka melkein kaikki jaksot tuli katsottua jo tuoreeltaan, voin vasta nyt todeta todella ymmärtäväni Frendejä.)
- Conan (Kyllä, joitakin jaksaa naurattaa edelleen. Ilmeisesti ei kuitenkaan monia, kun katsojaluvut on mitä on.)
- Maajussille morsian (Ne on niiiiin sympaattisia ja sarja on niiiiin vaivaannuttava, mutta pakko on katsoa.)
- The X Factor (Tämän hetken suosikit ovat se burrito-mies ja I'm sexy and I know it -mies. Seuraan sarjaa Suomen ajassa, joten ei juonipaljastuksia!)

- Crazy, Stupid, Love. (Sanon sen mitä minulta odotetaan: Ryan Gosling ilman paitaa. ****)
- Drive (Valitettavasti edellinen kommentti ei koske tätä elokuvaa. Muistakin syistä johtuen: ***)
-Something Borrowed (Aikas ihana. Sanokaa mitä sanotte. ***½)
- Midnight in Paris (Tämän jälkeen oli kovin kultivoitunut olo. Tämä elokuva todistaa väitteeni, että Allenin tulisi tehdä elokuvia vain Euroopassa.****)
- The Rite (Sain vihdoin katsottua. Hyvä, että sain sen jälkeen nukuttua. Huh huh. ****)
... ja joukon muita ei yhtä mainitsemisen arvoisia, Itseasiassa Drive on listalla vain koska sen näin muutama päivä sitten. Tiedän, että leffaa on kehuttu melkoisesti, itse unohdin sen melkolailla heti. Ymmärrän kuitenkin miksi se iskee moniin eli arvioikaa itse.

Mitä odotan tulevalta?

50/50
Näinköhän Joseph Gordon-Levitin ja Seth Rogenin tähdittämä komedia tulee Suomessa teatterilevitykseen. Minulla on vahva luotto näihin näyttelijöihin, mutta voiko elokuva, jossa on päähenkilönä syöpäsairas mies olla hauska? Kiinnostava lähtökohta joka tapauksessa.

Mission: Impossible - Ghost Protocol
Mahdollisille uusille lukijoille tiedoksi: siinä on Cruise. Cruise can do no wrong. Miellyttävänä lisänä Samuli Edelmann. Olen odottanut tätä nyt niin kauan, että pettymyksen riski on valtava ja myönnettäköön, että edes Cruise ei täysin pelastanut sarjan kolmatta osaa... joka kertonee aika paljon leffasta.

New Years Eve
Oletan kyllä, että tämä on täyttä huttua, mutta haluan nähdä sen silti. Toivon todella, että saisin yllättyä positiivisesti ja Sinkkuelämää-fani minussa ei voi jättää väliin SJP:tä NY:ssa (SJP:iin liittyen odotan myös tätä).

- The Vow
Ah, romantiikkaa. Välillä on ihana nyyhkiä tällaisten leffojen parissa. Jo pelkkä traileri sai herkistymään.

... Tässä muutama, mutta tietysti lista on todellisuudessa aika valtava ja osa saa odotella dvd-julkaisua. Niin paljon elokuvia, niin vähän aikaa.

kuva1, kuva2, kuva3, kuva4

Musta joutsen

Loistava!

Edellinen riittäisi arvosteluksi The Black Swanista - elokuvasta, joka oli mahdollisesti kokemuksena vaikuttavin kaikista koskaan katsomistani elokuvista. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja katsoja liimattu elokuvateatterin penkkiin. The Black Swan on piinaava. Se ei päästä otteestaan missään vaiheessa ja aiheuttaa varmasti herkimmille painajaisia. The Black Swan on hyvin mahdollisesti pelottavin koskaan katsomani elokuva. Se ei ole perinteisessä mielessä kauhuelokuva, mutta se sisältää niin paljon raastavaa psykologista kauhua, että välillä olisi varmaan tehnyt mieli sulkea silmät. En muista, sillä en muista miettineeni elokuvan aikana mitään. Ainoastaan nautin kokemuksesta. Illalla olin tyytyväinen etten asu yksin. Vieläkin pelottaa, hyvällä tavalla.

Ymmärrän kyllä miksi The Black Swan ei voittanut parhaan elokuvan Oscaria - vaikka se sen olis ansainnut, siitäkin huolimatta, että vastassa oli joukko todella hyviä elokuvia. The Black Swan on kokemus. Se ei muistuta mitään aiemmin katsomaani elokuvaa ja vaatii siksi varmasti monilta hieman sulattelua. Lisäksi leffa ei ole missään mielessä perinteinen Oscar-elokuva, se on suora, häpeilemätön, kaunis ja äärimmäisen koskettava.

The Black Swan on Natalie Portmanin elokuva. Hän tekee elämänsä roolisuorituksen. Portman on niin hyvä, että jos olisin nähnyt elokuvan ennen Oscareita olisin ollut täysin varma kuka voittaa. Ei valitsijoilla ollut mahdollisuutta valita toisin. Portman on täydellisyyteen pyrkivä Nina Sayers, jonka ainut haave on tulla niin hyväksi balettitanssijaksi kuin vain mahdollista. Apuna on omasta tanssijan urastaan luopunut äiti, joka kohtelee Ninaa kuin pikkulasta. Kun baletin taiteellinen johtaja (Vincent Cassel) ilmoittaa, että Joutsenlampeen etsitään uutta päätanssijaa, ymmärtää Nina hetkensä tulleen. Nina erottuu muista tanssijoista herkkänä ja asialleen täysin omistautuneena hiljaisena perfektionistina. Millään muulla ei ole merkitystä kuin täydellisellä suorituksella.

kuvat AllMoviePhoto

Tähti: Anthony Hopkins

Näin The Rite -leffan Suomen ensi-illan kunniaksi ajattelin tehdä postauksen yhden aikamme suurimpien näyttelijöiden kunniaksi. Sir Antrony Hopkins (s. 1937) on tehnyt niin suuren määrän hienoja rooleja hienoissa elokuvissa, että niiden kaikkien esittely veisi useamman postauksen verran aikaa. Jokainen lienee nähnyt hänet ainakin muutamassa elokuvassa ja luulen, että Hopkins kuuluu Meryl Streepin tapaan niihin näyttelijöihin, joita erityisen moni mielellään ylistää. Mielestäni Streepiä tai Hopkinsia ei kuitenkaan kehuta suotta. Hopkinsin elokuvallisista tuotoksista olen pitänyt etenkin seuraavista:

1. Fracture
Tämä trilleri vuodelta 2007 yllätti minut muutama vuosi sitten todella. On erikoista miten vähän elokuvaa lopulta hehkutettiin, vaikka se on erityisen älykäs ja mieleenpainuva teos. Muissa rooleissa loistavat Ryan Gosling ja Rosamund Pike, mutta ilman Hopkinsia tämäkään leffa ei olisi alkuunkaan niin hyvä kuin se on. Posterin mainoslause kertoo oleellisen: "I shot my wife... Prove it."

2. The Remains of the Day (Pitkän päivän ilta)
Tässä 1993 valmistuneessa draamassa Anthony Hopkins on yhdessä uransa hienoimmista rooleista ikääntyvänä ja jäykkänä hovimestarina, joka kokee yllättävän romanssin mahdollisuuden uuden kodinhoitajan (Emma Thompson) kanssa. Tarina ei ole niin yksinkertainen miltä se näyttää. Tämä lienee Hopkinsin rooleista se minulle parhaiten mieleen jäänyt. Suoritus toi Hopkinsille Oscar-ehdokkuuden. Itse pidän tästä elokuvasta enemmän kuin Uhrilampaista, josta Hopkins voitti Oscarin.

3. Bad Company. Kolmos paikalle kiilaa musta hevonen vuodelta 2002, joka ei ehkä kuulu tämän näyttelijämestarin kehutuimpiin elokuviin, mutta minun listalleni se pääsee erilaisena ja viihdyttävänä Hopkins-leffana. Vaikka leffan pääosassa onkin selkeästi Chris Rock, ei Hopkins jää kakkoseksi vaan tuo leffaan särmää ja vie pois liiallista häsläystä. Leffa kertoo tilanteesta, jossa CIA-agentti saa surmansa ja tilalle joudutaan ottamaan perusjamppa kaksoisveli (Rock). Hopkins näyttelee tietysti kokenutta CIA-ammattilaista. Bad Company on oikein mainio komediallinen toimintaelokuva vaikka perjantai-illan ratoksi.

Lisäksi on pakko mainita The Elephant Man (1980) joka on yksi koskettavimmista elokuvista joita olen koskaan nähnyt ja suosittelen sitä kaikille opetuksena inhimillisyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. Myös Surviving Picasso (1996) on ehdottomasti katsomisen arvoinen, vaikka ei Picasson taiteesta olisikaan erityisemmin kiinnostunut. Jos Picasso on ollut yhtä mielenkiintoinen persoona millaiseksi Hopkins on hänet kuvannut, niin täytyy sanoa, että siinä vasta mielenkiintoinen persoona.

Must see movies 2011

Vuoden vaihde on jännittävää aikaa leffafaneille. Oscarit lähestyvät ja on aina mielenkiintoista nähdä voittavatko omat suosikit, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa on lukea tulevista elokuvista ja miettiä mitkä on ehdottomasti nähtävä. Tässä muutama poiminta omalta must see movies 2011 -listaltani:

1. The Tourist saapuu Suomeen tammikuun loppupuolella. Leffa, jonka pääosissa nähdään Angelina Jolie ja Johnny Depp on toki nähtävä ja trailerikin lupaili hyvää: jännitystä, romantiikkaa ja nasevaa sanailua. Lisäksi The Touristissa näyttelee Paul Bettany ja leffa on kuvattu osittain Venetsiassa, joten tätä on ihan mahdotonta jättää väliin.

2. Burlesque tuo valkokankaalle kaksi laululintusta Cherin ja Christina Aguileran. Oli täysin odotettavissa, että Hollywoodissa tajutaan rahastaa viime vuosien burleski-innostuksella. Toivotaan, että tämä rahastus on toteutettu tyylillä. Jälleen kerran traileri lupaili viihdyttävää elokuvaa, josta ei korvia hivelevää laulua puutu.

3. Harry Potter and the Deathly Hallows: Part 2.Viimeiseen kirjaan perustuvista elokuvista ensimmäinen oli niin maaginen ja hyvin toteutettu, että tämä on ilmiselvästi yksi eniten odottamiani leffoja vuonna 2011. Toivotaan, että toinenkin osa on tehty samalla rauhallisella otteella, eikä aiempien Potter-leffojen hätäilevään tyyliin.

4. Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides on toinen odottamistani Depp-leffoista. Aiemmat osat ovat olleet hienon näköisiä ja pidin eritoten ensimmäisestä, mutta ihan suosikeiksi merirosvoelokuvat eivät ole kivunneet. Deppin lisäksi näyttelijäkaartiin kuuluvat ainakin Penélope Cruz, paremmin mallina tunnettu Gemma Ward, Judi Dench, Geoffrey Rush ja mustapartaa esittävä ja parhaiten Lovejoyna tunnettu Ian McShane.

5. The Hangover 2. Myönnettäköön, että epäilen mahdollisuuksia tehdä lähellekään yhtä hauskaa ja räävitöntä elokuvaa kuin Kauhea kankkunen. Annetaan kuitenkin mahdollisuus, eikä tuomita suoralta kädeltä. Varsinkin, kun leffaan on saatu koolle sama jengi kuin ykkösosassa ja lisäksi mukaan on kiinnitetty Liam Neeson!

6. Thor lienee yksi vuoden odotetuimmista isonbudjetin fantasiarymistelyistä ja vaikka genre vaikuttaa aika tarkkaan rajatulta, niin kyllä samantyylisiä leffoja tulee vuonna 2011 muitakin (esim. Sinbad, X-Men: First Class, kolmas Transformers...). Itse nostan Thorin odotetuimpiin elokuviin näiden näyttelijöiden takia: Anthony Hopkins ja Natalie Portman.

7. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, suunnitelmien mukaan joulukuussa 2011 ensi-iltansa saava: Mission: Impossible - Ghost Protocol. Siinä on Tom Cruise. Niille, joille Cruise ei nappaa kerrottakoon, että siinä on myös Josh Holloway. Pressimateriaalia ei netistä löytynyt, mutta laitetaan tähän fanin tekemä banneri, hieno sekin.

Nyt vain odotellaan.