Bridget on ihana. On mahtavaa, että kaikki naisille suunnattujen elokuvien hahmot eivät ole siloiteltuja kaunottaria. Ei sillä, ettei Bridget olisi kaunotar, hän vain on sitä herttaisen aidolla tavalla. Bridget Jones's Diary on yksi minulle rakkaimmista hyvän mielen elokuvista. Jatko-osa on heikompi, se ei ole yhtä hurmaava tai hauska, mutta jostain syystä Bridget Jones: The Edge of Reason on muuttunut paremmaksi mitä useammin sen olen katsonut. Bridget Jones's Diaryn on yksi niitä elokuvia, jotka todella tavoittavat kirjan maailman. Itseasiassa elokuva on parempi kuin kirja, ja tämä lienee melko harvinaista.
Renee Zellweger, Colin Firth ja Hugh Grant tuovat kaikki ensimmäisenä mieleeni Bridget Jonesin vaikka he kaikki ovat tehneet lukuisia arvostettuja, hyviä elokuvia, joista olen todella nauttinut. Bridget oli (ja on) hitti, koska niin moni nainen pystyy samaistumaan häneen. Lukekaapa muutama keskustelu aiheesta ja huomaatte heti mitä tarkoitan. On perin kummallista, että elokuvatuottajat eivät ole ottaneet tästä opiksi ja tuoneet valkokankaille enempää samanlaisia antisankareita, jos Bridgetiä sellaiseksi voi kutsua.
Niinpä, kun kipeänä ei nukkumisen lisäksi jaksa kauheasti muuta tehdä, kuin käyttää kaukosäädintä, on mukava katsoa vanha suosikkielokuva ja miksei jatko-osakin. Tämä siis vinkkinä teille muille syysflunssan uhreille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti