Limitless

Noin yleensä olen melko penseä julistamaan mitään elokuvaa vuoden parhaaksi ennen kesäkuuta, mutta nyt tekisi kyllä mieli. Harvoin sanon leffan jälkeen, että en muuttaisi siitä mitään, en yhtikäs mitään, mutta nyt sanon. Limitless on täydellinen. On hassua, että en edes ollut lukenut elokuvasta paljoakaan ennen sen näkemistä. Oikeastaan se nyt sattui menemään teatterissa sopivaan aikaan ja kun pääosassa on Bradley Cooper niin ajattelin, että kyseessä voi olla ihan hyvä vappupäivän viihdyke. Viihdyttävä elokuva todellakin on ja lisäksi niin paljon enemmän. Tarina menee yksinkertaisuudessaan näin: Cooperin esittämä Eddie tapaa kadulla yllättäen ex-vaimonsa veljen ja saa tältä pienen kirkkaan pillerin. Eddie on melko pohjalla - oman kirjan kirjoittaminen ei etene ja kustantaja huohottaa niskaan, tyttöystävä ei jaksa katsella nuhjuista ja paikallaan junnaavaa miestä ja vuokraisäntäkin vaatii maksua. Eddiellä nielaisee pillerin, eihän elämä huonommaksikaan voi muuttua? Sitten alkaa tapahtua. Pilleri mahdollistaa ihmiselle koko aivokapasiteetin käytön. Tavallisesti hyödynnämme noin 20 prosenttia aivojemme kapasiteetista, joten mitä voikaan tehdä ihminen, jonka aivot toimivat huipputehokkaasti? Mutta, kuten monilla lääkkeillä, myös Eddien pillerillä on sivuvaikutuksensa. Tämän enempää lienee turha paljastaa. Leffan nerokkuus piilee kuvallisessa kerronnassa ja tarinan koukuttavuudessa. Cooper on loistava ja myös pienemmässä roolissa nähtävä Robert De Niro on pitkästä aikaa hyvässä vedossa. Suosittelen todellakin leffaa kaikille! Traileri ei näytä läheskään miten mainio elokuva onkaan kyseessä.